Hampputietoa

Tämän sivun teksti tulee lähipäivinä. Kirjoitamme niitä juuri.

Hamppu (Cannabis sativa) on maapallomme vanhimmista viljelyskasveista. Sitä on käytetty jo vuonna 8000-7000 e.a.a. runsaasti Kiinassa kankaiden valmistukseen. 1800-luvulle asti 80% ihmiskunnan vaatteista oli valmistettu hampusta. Hamppua on käytetty myös raaka-aineena paperiin, köysiin, lääkkeisiin, lamppuöljyyn sekä tietysti ravinnoksi. Pellavaan verrattuna hamppua on Suomessa hamppua on viljelty huomattavasti pidempään.

Nykyään hamppu lajikkeita on monia ja elintarvike-, kosmetiikka- ja vaateteollisuutta varten jalostetut hamppulajikkeet eivät päihdytä. Näiden lajikkeiden kasvatus on EU:ssa säädetty ja valvottua.

HAMPPU EI OLE MIKÄÄN UUSI VILLITYS. VAAN MONIEN KYMMENIEN SUKUPOLVIEMME TUOTANTOKASVI JA HYÖTYKASVI.

Väitetään että hampusta saisi jopa 10000 eri tuotetta.

Hampusta on siis moneksi.

Luonnonvaraisena Keski-Aasiassa ja Himalajalla kasvavaa hamppua on viljelty meillä luultavasti kauemmin kuin pellavaa. Useimmilla maatiloilla oli entisaikoina oma peltonurkkansa varattuna hampulle: viljelyn kultamailla Hämeessä ja Savossa peräti kolmannes peltoalasta. Hamppukuitu on erittäin lujaa ja pitkäikäistä, joten se sai paikkansa kankaissa ja köysissä. Ainakin Itä-Suomen alueella myös siemeniä hyödynnettiin. Niistä jauhettiin öljyä, keitettiin puuroa sekä paahdetuista siemenistä tehtiin tahinin tapaista tahnaa, usein paahdettuun tattari- tai ruisjauhoon sekoitettuna.Hamppu on erottamaton osa maailmanhistoriaa. Hamppukangas antoi kyytiä ”löytöretkeilijöiden” laivojen purjeille, pintaa maalareiden siveltimen vedoille ja puki kaikkea kansaa. Vaikka hamppu oli USA:lle elintärkeä tarjoten materiaalin raamatuille, lipuille ja seteleille, 1930-luvun lopulla maassa säädettiin kaikki hamppulajikkeet kattava marijuanan kieltolaki. Tämä siitä huolimatta, että päihdekäyttöön jalostettu kannabis on selvästi eri kantaa kuin varsinainen hamppu. Lakia lobbasivat etenkin maaöljy- ja metsäteollisuus, sillä niiden etuna oli keskittää tuotanto ja vaurastuminen omille teollisuudenaloilleen. Siitä lähtien kasvin monet käyttömahdollisuudet alkoivat painua unholaan. Suomessa keinokuidut syrjäyttivät hampun tehdaskäytössä maailmansotien välillä. Tämän jälkeen hamppua viljeltiin enää vain pienimuotoisesti kotitarpeiksi.

Vasta viimeisen vuosikymmenen aikana hamppu on tehnyt toden teolla paluuta länsimaiden vaate-, ruoka-, kosmetiikka- ja kuitukasvina. Päihdyttävien eli THC-pitoisten lajikkeiden lääkekäyttö on paikoin sallittua, Hollannissa huumaantuminenkin. Yhdysvalloissa kaikkien hamppulajikkeiden viljely on edelleen kiellettyä, vaikka ruoaksi sitä saakin tuoda, maan luontaistuotealan iloksi. Itänaapurissamme Venäjällä maatiaishamppulajikkeiden vuosisataisen viljelyn jatkumo sen sijaan ei ole ikinä katkennutkaan. Siperialaisen instituutin siemenpankkia on kiittäminen Suomessa nykyisin kasvatettavasta ruokahamppulajike Finolasta.

Hyvinvointia hampusta

Öljyhamppu on perinteikäs ravintokasvi, jonka hyötykäytöllä on pitkät juuret: hamppu on Suomen ensimmäisiä viljelykasveja tattarin ja ohran ohella.
Siementen monipuolinen ja rikas ravintoainesisältö on nostanut hampun uuteen nousuun.
Öljyhampulla ei ole päihdyttävää vaikutusta: THC:n osuus on alle 0,2 prosenttia, kun huumaavissa lajikkeissa THC:ta on noin 10–20 prosenttia.
Öljyhampusta saadaan muun muassa kylmäpuristettua hamppuöljyä, jonka rasvahapoista jopa yli 80 prosenttia on monityydyttymättömiä (vrt. oliiviöljy noin 10 prosenttia). Sisältää runsaasti elimistölle välttämättömiä omega-3, 6- ja 9 -rasvahappoja sekä arvokasta gammalinoleenihappoa. Öljy ei sovellu korkeita lämpötiloja vaativaan paistamiseen monityydyttymättömien rasvahappojensa takia.
Sadassa grammassa kokonaisia hampunsiemeniä on rasvaa noin 33 grammaa, proteiinia noin 25 grammaa ja hiilihydraattia noin 3 grammaa. Niissä on runsaasti vitamiineja, mineraaleja, antioksidantteja ja fytosteroleita.
Hamppuproteiini on erittäin laadukasta, sillä se sisältää hyvässä suhteessa kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.
Maultaan pehmeitä, voihin ja pähkinään vivahtavia siemeniä voi käyttää sellaisinaan tai eri muodoissa ruuanlaittoon, leivontaan tai vaikka aamupuuron joukossa. Niistä valmistetaan myös erilaisia välipalatuotteita sekä muun muassa hamppuproteiinipulveria.
Hampunsiemenöljyä käytetään myös kosmetiikassa. Sitä sisältäviä tuotteita suositellaan etenkin kuivalle, ärtyneelle ja atooppiselle iholle.
Lähde: Finola Oy